7+1 kivaa lasten kaupunkia Euroopassa

 

Blogia pitempään seuranneet ovat huomanneet, että käymme paljon Euroopassa kaupunkilomilla lastenkin kanssa. Kuulostaa ehkä stressaavalta, mutta kaupunkilomailu voi olla oikeinkin antoisaa! Tosin joskus myös pinna kiristyy. Mutta sellaista se elämä lasten kanssa on kotonakin, joten sitä ei kannata pelätä.

Kaupungeissa leikkipuistoissa näkee usein sitä tavallista kaupunkilaisten arkea. Miten paikalliset vanhemmat toimivat lastensa kanssa ja minkälaista elämää siinä maassa eletään.

Julkisilla liikkuminen on meistä myös osa matkailun antia. Tykätään käyttää julkisia myös kotimaassa, mutta ulkomailla siinä on myös muita etuja. Siellä näkee myös sitä paikallista elämää, on erittäin edullinen matkustusmuoto ja taksissa / Uberissa pitäisi olla turvaistuimet meidän pienille naperoille.

Kaupunkilomilla on myös paljon tekemistä lapsille ja siinä sivussa myös aikuiset näkevät kaupunkia.

Tässä postauksessa onkin useampi suositus kaupunkilomakohteiksi lasten kanssa.



1. Berliini

Tämä ei tule yllätyksenä kenellekään, kuka on Berliinissä käynyt lasten kanssa. Se vaan toimii niin hyvin! Lapset ovat tervetulleita lähes kaikkialle ja paikalliset tosiaan ottavat jälkikasvunsa mukaan minne ikinä menevätkin.

Julkinen liikenne toimii hyvin ja sitä on helppo käyttää. Ruoka on edullista, herkullista ja sitä on saatavilla kaikkialta. Leikkipaikkoja on jokaisessa puistikossa ja ne on hienoja sekä toiminnallisia. Puhumattakaan siitä, että Berliinissä on paljon nähtävää ja tehtävää myös aikuiselle.

Alla valikoima sekä omia että bloggaajakollegoiden vinkit Berliiniin.

• Berliinin salainen puutarha ja muut lasten leikkipaikat
• Berliinin Legoland - leikki-ikäisille varma nakki!
• Berliinin lapsiystävälliset kahvilat // Joko mennään
• Berliini lasten kanssa // Lähtöselvitetty

2. Bukarest

Ei uskoisi, mutta yksi parhaista lapsiperheen kaupunkikohteista tähän asti - Berliinin ohella. Ehkä oma osansa on ylittyneillä odotuksilla ja mun alkaneella Itä-Eurooppa -rakkaudella.

Bukarestissa meidät hurmasi huikeat leikkipaikat, erittäin edullinen hintataso, herkullinen ruoka ja mielenkiintoiset ravintolat. Myös julkinen liikenne toimii, mutta myös Uber on halpa - jos vaan on mahdollista matkustaa henkilöautossa. Bukarest on mielenkiintoinen kaupunki, jonka historiasta löytyy hurjia tarinoita. Tästä kaupungista nauttii sekä lapset että aikuiset. Eikä kannata unohtaa myöskään alle kolmen tunnin junamatkan päässä olevaa Brasovia!

Bukarestiin pääsee suorilla lennoilla Romanialaisella Blue Air -halpalentoyhtiöllä.

• Lasten Bukarest - lapsiperheen kokemuksia Romaniasta
• Brasov - päiväretki Bukarestista
• Kokemuksia Blue Airista

3. Dublin

Ajattelitko, että Dublin on pelkkää irkkupubia ja Guinnessiä? Voi kuule, lastenkin kanssa siellä viihtyy! Rohkelikot lähtevät myös luontokohteisiin, mutta meillä jäi ne (harmillisesti) tältä erää kokematta, sillä sen verran raskas vaihe oli kävelemään opettelevan ja hampaita tekevän vauvan kanssa. Mutta onneksi Dubliniin pääsee myös uudelleenkin, sillä se oli oikein hyvä matkakohde lastenkin kanssa.

Tsekkaa myös läheinen merenrantakaupunki Bray!

• Sopiiko Dublin lapsille? Leikkipuistot ja pari muutakin vinkkiä
• Bray - Dublinista helppo päiväretkikohde
• Dublin lasten kanssa - voiko irkkupubiin mennä vauvan kanssa? // London and Beyond

...ja kirjoitinpa vielä tämän reissun jälkeen, sillä matka otti sen verran paljon voimille: 

• Kaupunkilomalla pienten lasten kanssa - ja vinkit miten siitä selviää

4. Oslo

En ymmärrä, miksi Osloa haukutaan niin usein tylsäksi. Sehän on ihana! Tai sitten se vaan näytti meille parhainta puoltaan alkukevään auringonpaisteessa ja vappumarsseilla. Tsekatkaa nyt ainakin Vigeland park ja Oopperatalo! Rahaa kannattaa varata hieman normaalia enemmän reissubudjettiin, vaikka ei me ainakaan viikonlopun aikana ehditty konkurssiin mennä. Lentoja sentään saa alle satasella.

Leikkipuistoja ei löydetty montaakaan meidän kulkemien polkujen varrelta, mutta kaupungissa oli paljon veikeitä ja kiinnostavia juttuja lapsenkin näkökulmasta.

• Taaperon kanssa Oslossa - näin se käy!
• Veikeä patsaspuisto Vigeland Park

5. Tukholma - tietenkin!

Siihen on syynsä, miksi lapsiperheet risteilevät vuodesta toiseen Tukholmaan. Siinä vähän niin kuin saa kaksi lomaa yhdellä kerralla: risteilyloman merellä ja siihen päälle vielä ihana Tukholma! Tosin ollaan monta kertaa mietitty, että pitäisi useammin olla Tukholmassa myös yötä, ettei tarvitsisi aina viettää päivää kelloa vilkuillen.

Lapset rakastavat risteilyä ja Tukholmasta löytyy roppakaupalla tekemistä skidien kanssa. Eri museo löytyy joka reissulle, Djurgårdenissa viettää helposti vaikka päiviä ja keskustassa on tekemistä vielä monen vuoden tarpeiksi. Eikä me olla vielä edes ehditty Gröna Lundiin!

• 5+1 syytä valita risteily Tukholmaan
• Tukholma-vinkki: Vasamuseet - Vasa-museo
• Ihastuttava Junibacken - ja ehtii sitä päivässä muutakin
• Täydellinen leikkipuisto Södermalmilla // Joko mennään
• Rum för barn ja esittävien taiteiden museo // Lähtöselvitetty

6. Tallinna - tietenkin!

Tallinna on tylsä vain, jos lähdet sinne tylsällä asenteella. Siihen nähden, miten usein me Tallinnassa käydään, olen kirjoittanut siitä varsin vähän. Mutta kannattaa uskoa, kun kerron, että siellä riittää tekemistä kaikenikäisille!

Viime kesänä tutustuttiin Tallinnaan pyörillä ja se olikin ihan uusi vinkkeli tuttuun kaupunkiin.

• Pyöräretki Tallinnaan - vaikkapa rantalomalle!
• Manna La Roosa - kun ravintola ei tarvitse lasten leikkipaikkaa
• Tallinna lasten kanssa // Lähtöselvitetty
• Tallinna-vinkki lapsiperheille // Wonderworld of Noora (asuu perheineen Tallinnassa)

7. Rooma

Vaikka muuten ei ehkä olekaan lapsiperheen unelmakaupunki (meillä ainakin meni useampaan otteeseen hermo varsinkin rattaiden kanssa) niin lapset kyllä tykkäsivät!

Suosittelen Roomaa lasten kanssa, jos aikuiset ovat päässeet tutustumaan Rooman nähtävyyksiin jo aiemmin. Tai lapset eivät ole enää rattaissa. Tai jos on muuten voimia ja jaksamista meluisassa kaupungissa. Me löydettiin henkireikämme viihtyisistä puistoista ja Trasteveren rauhallisesta kaupunginosasta.

• Lapsiperheen kokemuksia Roomasta - vinkit ja kompastuskivet
• Koululaisten suosikkikohteet Roomassa // Näkymiä vihreältä kukkulalta (asuu perheineen Roomassa)

+1 Kiova

En ehkä suosittelisi varsinaisesti matkakohteeksi ihan pienten lasten kanssa, sillä rattaiden kanssa voi olla kaupungissa haastavaa. Mutta yksi paikka oli niin mielenkiintoinen, että haluan silti esitellä sen tässä postauksessa. (Artikkelin ihan ensimmäinen ja viimeinen kuva on Kiovan Landskape Alleyltä)

Sillä jos olet seikkailija ja päädyt lapsinesi Kiovaan, älä missaa tätä paikkaa!

• Kiovan veikeä näköalapolku Landskape Alley sopii lapsille ja aikuisille

Mitä kaupunkia sinä suosittelet lasten kanssa koettavaksi? Haluaisitko kertoa, mikä on teidän perheen suosikkikaupunki Euroopassa?

LUE KOKO POSTAUS »

Risteilykonkarit saavuttivat uuden tason Silja Symphonyllä

Yhteistyössä: TallinkSilja

Me risteillään paljon, olen siitä varmasti usein kertonut. Se on helppoa ja hauskaa arjesta irtautumista ja ihan oikea ulkomaanmatka. Vaikka kierrellään mailla ja mannuilla, on meistä aina yhtä mukavaa lähteä viikonlopuksi Tukholmaan.

Ehkä se on se lasten riemu, mikä ihan kaikista eniten motivoi. Siitä kirjoitin jo vuosi sitten täällä:

• 5+1 syytä valita risteily Tukholmaan

Tältä pohjalta luulisi, että risteilyt - ja siis matkat ylipäänsä - sujuisi aina hirveän hyvin. No, ei ne aina suju. Ainakaan ihan kaikilta osin. Pienten lasten kanssa on aina säätämistä, vaikka noin yleisesti hommat menisikin ihan putkeen. Ruokailuissa viimeistään menee jollakin hermo ja jollain toisella ehkä jää ruokailu kesken. Pahimmillaan sitä vain lappaa ruoan suuhunsa, hädin tuskin maistaen mitä syö. Ja se kauhea sotku, mikä jälkeen jää...

Palataanpa hieman ajassa taaksepäin. Olin syyskuussa parin muun risteilevän matkabloggaajan ja lastemme kanssa antamassa kommentteja kokemuksistamme TallinkSiljan laivojen leikkitiloista. Siitä palkinnoksi saimme perheillemme risteilyt buffet-ruokailuineen, jotka me käytimme joulukuun alussa Silja Symphonylla.

Ensimmäistä kertaa Muumi-hytissä!

Normaalisti me olemme pihistelijöitä, jotka majoitumme laivassakin aina edullisesti. Käytämme Club One -pisteitä tai kyttäämme supertarjouksia A-hytteihin. Niinpä olimme erityisen innoissamme, kun yhteistyön puitteissa pääsimme ensimmäistä kertaa Muumi-hyttiin.

Muumi-hytti ei nimittäin ole mikä tahansa hytti! Vaan se on huomattavasti tilavampi, siellä ei ole inhaa kokolattiamattoa vaan miellyttävä puulattia. Minibaarista saa ilmaiseksi kylmää juotavaa (jee!) lapsille ja aikuisille. Pieniä juttuja, mutta meille isoja ja merkityksellisiä.

Lapsemme olivat silmin nähden innoissaan Muumien kuvista ja tilavasta huoneesta. Vaikka lapset viihtyvät hyvin tavallisessakin hytissä, niin olipa kiva tarjota heillekin vähän lisäelämystä risteilyyn!

Saimme runtattua rattaamme vaatekaappiin pois tieltä, joten hyttiin jäi ilahduttavan iso tanssilattia käytettäväksi. Ikkunalaudalla oli lapsilla tilaa tarkkailla Promenadin menoa ja tehdä siitä pieni leikkitila. Sohvalla saatiin istuskella hytissä hengaillessamme, joten sänkyjä ei tarvinnut sotkea (no, meillä ne sotkeutui silti mm. kuvassa näkyvään kuplajuomaan).

Tytär halusi nukkua yläpedillä, johon sai infosta pyytämällä kaksi laitaa suojareunaksi. Ne toimitettiin huoneeseen heti. Harmillisesti ehdin ottaa kuvat huoneesta ennen niiden toimittamista, joten laitoja ei näy kuvissa.

Muumihytit ovat sisähyttejä, joissa on ikkunat promenadelle. Promenadehyteissä on se ärsyttävä puoli, että hyteistä näkyy toisiin hytteihin. Mutta onneksi verhot voi laittaa ikkunan eteen. Näin joulukuussa kun ei merinäköalakaan kovin paljon houkuttele, kun on koko ajan pimeää.

Lapsiperheen ruokailut risteilyllä

Nyt vihdoin tuli se hetki, kun huomasin meidän saavuttaneen ihan uuden tason risteilyissä. (Luulitko otsikon viittaavan Muumi-hyttiin? Sitäkin, mutta varsinainen uuden tason saavuttaminen tapahtui ihan muualla.)

Palkintomatkaamme kuuluivat siis ruokailut mennen tullen. Älysin katsoa matkavarausta vasta reissuviikolla ja huomasin buffet-kattauksen olevan jo 16:45. Meillä ei lapsilla ole yleensä tuohon aikaan vielä kovinkaan nälkä, joten yritin vaihtaa myöhäisempään kattausaikaan. Vain paluumatkalla oli tilaa 19:30 (suomen aikaa 20:30) kattauksessa, joten menomatkalla laivaan päästyä mentiin melkeinpä heti syömään.

Loppuunmyydyssä buffetissa lapset olivat sen verran tolkuissaan, että ei ollut yhtään sekoilua. Minä olin yhtä hymyä, kun sain itsekin syödä rauhassa annokseni. Lapsetkin söivät melko hyvin, tosin enimmäkseen lasten pöydästä - sallittakoon se heille. Mutta siis söivät! Ja nauttivat! Eikä tarvittu puhelimia! Ruoka oli hyvää!

Ja mikä parasta - meillä oli mukavaa!



Toki me vanhemmat vuoroteltiin ruokien hakemisissa ja taisi joku juomalasi kerran kaatua, mutta sehän nyt on perus. Kukaan ei saanut raivaria ja tosiaan me vanhemmatkin saatiin syödäksemme. Hyvin syötiinkin.

Oltiin varovaisen optimistisia. Tämähän alkaa sujumaan! Risteilyhän alkaa olla meistä aikuisistakin mukavaa! Ja niin hyvillä mielillä oltiin, että lapset saivat ihan liian paljon syödäkseen myös jälkiruokapöydästä...

Eikä muiden ruokailujen suhteen ollut yhtään sen huonommin. Vaikka paluumatkan ruokailu oli tosi myöhään, onnistui sekin onneksi hyvin. Toisessa kattauksessa olikin todella väljää, joka toi heti rennomman ilmapiirin. Aika moni pöytäryhmä oli erittäin rennossa ilmapiirissä eli pikkujoulutunnelmissa, mutta ei koettu sitä häiritsevänä.

Lasten leikkipaikat ja viihde - mitä laivalla voi tehdä?

Meillä meni ruokaillessa niin pitkään, että Silja Landin järjestetty ohjelma meni meiltä kokonaan sivu suun. Leikkipaikka on kiva ilman niitäkin, joskus jopa kivempikin niin. Muumin tai Harri Hylkeen ilmestyminen leikkihuoneeseen kun saa aikaan aikamoisen hulabaloon lapsissa...

Poikamme jumiutui jälleen Brio-junaradan kylkeen ja malttoi poistua sen luota vain laskeakseen pari kertaa liukumäkeä pallomereen. Tytär sen sijaan viiletti laajemmin leikkimässä. Minä kaivauduin junaradan vieressä olevaan syvennykseen, jossa saa vähän suojaa meteliltä mutta näkee leikkijät. Tytär näytti välillä oman tapansa käyttää syvennystä (kuva alla).





Siljalla oli myös joulupukki, joka jututti lapsia ja jakoi pieniä namipusseja. Samoin performanssitaiteilijat kiersivät promenadilla esiintymässä. Oli kiva, kun oli vähän vapaamuotoisempaakin ohjelmaa järjestetty. Lapsistakin oli hauskaa, kun aina oli jotain hämmästeltävää.



Lapset on kyllä siinä mielessä hassuja, että eihän ne sitä leikkihuonetta välttämättä edes tarvitse viihtyäkseen. Näköalahissit, hauskat aulatilat, lukuisat rappuset, promenadilla juoksentelu (anteeksi kaikille kanssamatkustajille), värikkäät kaupat ja rento meininki viihdyttää ihan semmoisenaan. Tämä lohdutukseksi heille, joita SiljaLandin tungos ja meteli ahdistaa.

Aina ei tarvitse olla siellä, missä kaikki muutkin ovat.





Tällä kertaa ehdittiin vain menomatkalla legendaariseen Muumi-diskoon ja Muumia halailemaan. Ilahduttavaa oli myös perinteisten sutsi-satsien lisäksi hittimusiikki: Tyttären rakastaman Marcus&Martinuksen biisi sai viimeistään vapautumaan musiikin vietäväksi. Ja aika monen muunkin lapsen. Oli ihana kuulla, miten moni ipana osasi kaikki sanat ulkoa!

Jäätiinpä vielä Muumi-diskon jälkeen katsomaan teaseria iltashowsta. Volyymit oli aika kovalla, mutta setin pituus ei ollut liian pitkä. Lapset jaksoivat hyvin ilman väsykiukkuja. Oli kiva nähdä väläys illan ohjelmasta, sillä me vanhemmat ei todellakaan jaksettu mennä puoliltaöin enää yhtään mihinkään.

Silja Symphonyn kylpylä - Sunflower Oasis lapsen kanssa

Paluumatkalla käytiin uimassa tyttären kanssa. Koko perheellä piti mennä, mutta pikkujoulusesongin takia miesporukat olivat vallanneet kylpylän. Miesten puoli oli koko illan täynnä. Me onneksi mahduttiin vielä tytön kanssa ja päätettiin mennä kahdestaan. Perheen miehet siirtyivät SiljaLandiin.

Meillä oli mukavaa poreissa ja vietettiinkin kuumankostea parituntinen. Pientä remppaa voisi alueella tehdä, varsinkin lasten altaassa oli aika paljon vaurioita. Kuitenkin Sunflower Oasis toimi ihan hyvin 5-vuotiaan kanssa. Lasten altaassa oli pieni liukumäki ja kaksi pientä allasta. Lapsia oli meidän käynnin aikaan vähän paikalla, joten mahduttiin erinomaisesti. Porealtaat olivat enimmäkseen pikkujoulun viettäjien käytössä, mutta päästiin välillä pistäytymään niissäkin.

Ihan piristävä kokemus - ja kylpemisen jälkeen meillä molemmilla oli kova nälkä! Silloin on ihan parasta, kun tietää pääsevänsä buffettiin.

Myrskyä merellä - yhteenveto risteilystä

Ensimmäinen yö nukuttiin ehkä parhaiten pitkään, pitkään aikaan, vaikka laiva keinuttikin tuulisessa säässä. Tai ehkä juuri siksi?

Toisena yönä meni huonommin, sillä molemmat lapset heräsivät yöllä janoon. Ne lasten buffetpöydän nakit, lihapullat ja ranskalaiset on aika suolaisia. Samoin merenkäynti oli melko rajua, joten sain hieman jännittää, alkaako joku merisairaaksi. Onneksi ei! Kun vihdoin nukahdettiin, nukuttiin niin hyvin että nukuttiin pommiin. Ehdittiin onneksi vielä aamupalalle, mutta kiire tuli!

Humalaisia pikkujouluporukoita oli melko paljon risteilemässä. Me oltiin tähän samaan aikaan edellisenäkin vuonna, mutta silloin en muista nähneeni yhtään rymyporukkaa. Mutta mehän risteiltiinkin silloin lauantaista maanantaihin (koska se on niin paljon edullisempaa!).

Mutta ei juhlijoista meille riesaa ollut. Humalassa olivat, mutta ei kukaan rähissyt tai aiheuttanut ikäviä tilanteita. Saahan ne aikuisetkin pitää hauskaa! Ainoa harmitus tuli kovaäänisestä kiroilusta. Olisi vaan kivempi kuulla vähän vähemmän v-sanoja.

Minusta on mukava mennä laivalla aikaisin nukkumaan, joten yökerhon tunnelmista ei edelleenkään ole kokemuksia. Tällä tekniikalla ei myöskään pääse häiriintymään aikuisjuhlijoista.

Risteilystä jäi tosi hyvä mieli - pikkujouluista ja keinutuksesta huolimatta. Olen niin iloinen, että ruokailuhetketkin alkaa olla sujuvia ja mukavia. Olen ihan varma, että lapset muistavat lapsuudestaan nämä perheristeilyt. Aivan kuten todella moni aikuinen muistelee oman lapsuutensa risteilyjä.

Muumi-hytti teki ehdottomasti uudenlaisen silauksen risteilykokemuksiimme, mutta yksi iso miinus siinä on:

Miten tässä enää voi palata tavalliseen hyttiin?

Tutustu myös muiden perhematkabloggaajien tarinoihin Tukholman-risteilyiltä:

• Tukholman risteily koko perheen ehdoilla // Lähtöselvitetty
• Tukholmaan ja takaisin - viikonloppu Itämeren aalloilla // Lähtöportti

Tykkäätkö Tukholman-risteilyistä? Oletko koskaan majoittunut Muumi-hytissä? 

LUE KOKO POSTAUS »

Tokiolaisten pako arjesta: kylpeminen onsenissa

Jos aiot viettää Tokiossa päivän futuristisella Odaiban tekosaarella, kannattaa päivä päättää erityisen muistettavalla tavalla: kylpemällä perinteikkäässä onsenissa. Odaiballa sijaitseva Oedo Onsen Monogatari on tähän tarkoitukseen erityisen suositeltava paikka!

Oedo Onsen Monogatari tarkoittaa "Vanhan Edon kuumien lähteiden tarinaa" ja paikka jäljitteleekin vanhan Edo-kauden aikaista kylpylaitosta. Odaiban onsen on suuri teemakylpylä ja siellä voi myös yöpyä - joko onsenin yhteydessä olevassa hotellissa tai tiloissa olevilla tatameilla (lisämaksusta, tosin).

Japanissa on yli 3 000 onsenia ja Tokion lähellä sijaitseva Hakone on yleisesti tunnettu kylpyläkaupunki kuumine lähteineen. Tokiossakin päästään nykyisin nauttimaan luonnollisesta kylpylästä, mutta vesi pumpataan noin 1,5 kilometrin syvyydestä. Oedo Onsen Monogatari on yksi näistä, jossa terminen vesi pumpataan syvältä maaperästä ja näin ollen on myös natural onsen.

Ensikertalaiselle meno onseniin kylpemään voi olla jännittävää ja outoa. Vaikka me suomalaiset ollaan tottuneita saunojia, voi tuntua kummalliselta kylpeä alasti vilkkaassa kylpylässä. Huoli pois, alun arastelun jälkeen nakuilu naisporukassa ei voisi tuntua luonnollisemmalta!

Heti onseniin sisään mennessä pitää tietenkin riisua kengät ja ne voi jättää lukkojen taakse kenkälokerikkoon. Kassalle rekisteröidytään ja kassaneiti antaa pukuhuoneen avaimet viivakoodeineen sekä ohjeet miten toimia. Vielä ei makseta! Sitten valitaan itseä eniten miellyttävä yukata ja siihen sopiva vyö. Siirrytään pukuhuoneisiin.

Huomioithan, että kylpylässä ei suvaita tatuointeja!

Omia pesuaineita ei tarvitse ottaa mukaan.  Pesutiloissa on tarjolla laadukkaat Shiseidon shampoot, hoitoaineet ja suihkusaippuat, mutta myös kasvojenpuhdistusaine, hammasharja ja -tahna sekä hiuslenkkejä. Pukutilojen puolella on Pola-kosmetiikan vartalovoiteita, fööninesteitä ja desinfioitavia hiusharjoja. Vain oma deodorantti täytyy olla mukana! Paikan päältä automaatista saa ostettua vaikka uudet pikkuhousut, jos vaihtoalusvaatteet unohtui kotiin.

Tärkeää! Tässä vaiheessa alusvaatteet jätetään vielä yukatanin alle. Mutta voit ottaa esimerkiksi puhelimen mukaasi, jos haluat ottaa yleisellä alueella kuvia. Sitä nimittäin tehdään oleskelualueella paljon, kaikki kuvailevat yhtenään! Oikeaa kameraa en viitsinyt ottaa, joten tämän postauksen kuvat ovat aika huonolaatuisia hämärästä valaistuksesta johtuen.

Saavutaan oleskelualueelle, jossa on lukuisia ravintoloita ja kahviloita, pelipisteitä, valokuvauskoppeja, tatamipaikkoja... hämmästeltävää riittää. Kaikki tehty japanilaisen Edo-kauden teemalla. Ravintolat vaikuttavat paikkaan nähden ihan kohtuuhintaisilta ja jäätelökioskit näyttävät olevan suosittuja. Ensimmäinen tunti menee aluetta kierrellessä ja touhua ihmetellessä.

Yukatat päällä pääsee käymään jalkakylvyssä. Se on ulkona sijaitseva lämminvesiallas, jonka pohjassa on valettuja pikkukiviä stimuloimassa jalkapohjien akupisteitä. Piha-alueen perällä on myös pikkukala-allas, jossa voi uittaa jalkojaan sekä maksullinen suolasaunahuone. Jalkakylpyalueella voi hengailla kaikki samassa paikassa - miehet, naiset ja lapset. Muualla pukuhuoneissa ja kylpytiloissa miehet ja naiset jakaantuvat omiin tiloihinsa.

Me käytiin ensin kahlaamassa jalkakylvyssä ja ennen varsinaista kylpyä päätettiin syödä izakayassa. Tilattiin oluet ja useita eri pikkuannoksia, jotka jaettiin.

Ruokailun ja yleisen hengailun jälkeen suunnataan toiseen pukuhuoneeseen, jossa taas uuteen lokerikkoon jätetään alusvaatteet ja yukatanit. Virkailijalta saadaan kaksi pyyhettä; pieni ja iso. Tarvittaessa täältä saa myös hampaidenpesutarvikkeet ja hiuslenkit.

Tärkeää! Iso pyyhe jätetään lokerikkoon, mutta pieni otetaan mukaan kylpyyn. Minä sidoin pyyhkeen hiuksiini, mutta pyyhettä voi myös pitää paikalliseen tapaan taitettuna pään päällä. Tärkeintä, että hiukset ovat kiinni ja ylhäällä, eivätkä kastu kylpyvedessä.

Ensin peseydytään hyvin. Ainakaan talviaikaan tukkaa ei kannata vielä tässä vaiheessa kastella, sillä ulkoaltailla voi muuten tulla päähän kylmä.

Kylpyalue on jaettu kahteen osaan: on sisäaltaita ja ulkoaltaita. Sisäaltaiden yhteydessä on myös suomalainen löylysauna (kirjoitettu ihan oikein öön pisteillä, Löyly Sauna!) ja höyrysauna. Molemmissa alueissa on erilämpöisiä altaita, ulkona myös kiulumaisia pieniä paljuja ja muutama kivistä rakennettu yhteisallas. Sisäaltaista löytyy haaleaa vettä, todella kuumaa vettä, mikrovaahtoallas, poreita ja kylmävesiallas.

Lämpimässä vedessä kylpeminen johdatteli meidät syvällisiin keskusteluihin, rentouduttiin ja nautiskeltiin. Aikaa meni tuntikausia!



Ainoa miinus on, ettei kylpytiloissa ole tarjolla juomavettä! Kuumissa altaissa tulee tosi jano ja alkaa helposti heikottaa. Mekin käytiin välillä viilentävissä suihkuissa.

Paikalla oli myös joitakin lapsia. Omista lapsista en osaa sanoa, olisivatko ymmärtäneet kylpemisen päälle noissa olosuhteissa. Vesi olisi ainakin ollut suurimmassa osassa altaita liian kuumaa, mutta oli siellä onneksi pari allasta haaleaa vettä. Tällä hetkellä ainakin tuntui, että nautinnollisinta oli olla ilman lapsia onsenissa.

Kylvyn jälkeen koittaa uudelleen perusteellinen peseytyminen. Naiset istuvat peilin (!) edessä peseytymässä, käytössä on pieni saavi, suihkut, pesuaineet ja pieni roskis esimerkiksi irtoavia hiuksia ja käytettyä hammasharjaa varten. Eri suihkutilat on erotettu toisistaan pienillä seinäkkeillä. On hauska fiilis, kun naiset rivissä istuskelevat ja peseytyvät.

Suihkutiloista lähtiessa tavattiin pari suomalaista naista, jotka hämmästelivät ihan samoja asioita kuin me tullessamme. Pakko oli käydä nopeasti tervehtimässä.

Molemmissa pukuhuoneissa on hiustenkuivaajat. Vesi-/teeautomaatti on tarjolla onneksi heti pukuhuoneiden ulkopuolella ja juotiinkin kylvyn jälkeen monta lasillista kylmää vettä helpottamaan nestehukkaa. Vedettiin myös raikkaat mangojugurtit ihastuttavista lasipurkeista, kun haluttiin vielä oleskella mukavissa yukatoissa tatamilla.

Sitten olikin aika lähteä pukemaan ja kotiin, olihan kello jo yhdeksän - 3,5 tuntia kylpemistä teki tehtävänsä. Raukeina käveltiin pimeässä, jouluvaloin koristellussa Odaibassa ja hurautettiin metrolla kotiin Daikanyamaan. Ihana ilta, ehkä paras kokemus tähän mennessä Tokiossa.

Tykkäisitkö sinä käydä japanilaisessa onsenissa tai oletko käynyt?


Muita onseneita Tokiossa:

• Best Onsen in Tokyo 
• The Best Natural Onsen in Tokyo (mukana myös Oedo Onsen Monogatari!)

Oedo Onsen Monogatari

Avoinna: 11 - 9 seur. aamuun. Kerran kuussa kiinni jo klo 23 huoltotoimenpiteiden vuoksi.
Hinta: arkisin 2 612 jeniä (noin 20e), mutta hinnat vaihtelee. Tarkista nettisivuilta!
Sijainti: Odaiba, metrolinjat Rinkai Lime ja Yurikamome
Nettisivut: Oedo Onsen Monogatari

Tokion reissua voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa, Bloglovinissa ja Blogit.fi -sivustolla.

LUE KOKO POSTAUS »

Karkasin aamuvarhain yksin nähtävyyksille - Pietarinkirkon kupoli Vatikaanissa

Tunnin aikaero sen mahdollisti - ja majoitus ihan Vatikaanin kupeessa.

Heräsin aamuseitsemältä, kun oli vielä hämärää ja muu perhe nukkui edelleen. Poika äänteli jotain, joten kävin heittämässä hänet vain isänsä viereen. Pesin hampaat ja puin nopeasti. Edes aamupalaa en nyt ehtinyt syömään - kävisin vain pikaisesti viereisessä Vatikaanissa.

Ihmisiä oli kuitenkin jo liikenteessä, vaikka Vatikaanin museon edusta oli vielä ihan väljä. Vatikaanin porteillakaan ei ollut ihmisiä, vaan muutama satunnainen kävelijä siellä täällä.

Turvatarkastuksessa oli vain pari pistettä auki ja niissä sai jonottaa omaa vuoroa minuutin - pari. Minulla oli vain pieni käsilaukku mukana, läpivalaisu sujui ongelmitta.

Ajattelin tehdä tämän kierroksen nopeasti ja piipahtaa vain nopeasti Pietarinkirkossa ja sen kupolissa.

Kupoliin oli valittavissa kaksi vaihtoehtoa: hissi tai portaat. Olin jo valitsemassa portaat, sillä molempiin kuuluisi joka tapauksessa kiipeämistä. Mutta sitten ajattelin (viisaasti!) että päivän aikana tulee kuitenkin käveltyä niin paljon, että enköhän osta parilla eurolla helpotusta ja nouse ensimmäisen välin hissillä.

Jouduin hetken odottamaan hissiä, että matkaan saataisiin minun lisäkseni edes muutama muukin. Pian saapui pari muutakin, joten päästiin lähtemään ylös. Olen kuullut niin paljon tarinoita ruuhkaisesta Vatikaanista ja Pietarinkirkosta, että tämä autious tuntui ihan absurdilta.

Kiipeämistä tosiaan riitti. Ilman hissiä askelmia olisi 550 mutta hissinkin kanssa niitä jäi vielä 260. Hintaero oli pieni, sisäänpääsy hissillä maksoi 8 euroa ja porrasmatka 6 euroa.

Hissi vei Pietarinkirkon yläosaan, josta pääsee varsinaiseen kiipeämiseen. Ennen kupoliin kiipeämistä sain ensimmäisen vilkaisun myös Pietarinkirkkoon yläilmoista käsin.

Matkalla kupoliin oli ahtaita paikkoja ja vinoja käytäviä, jotka hieman ahdistivat minun ahtaanpaikankammoista mieltäni. Oli hiki, nouseminen otti voimille ilman aamupalaa. Enkä ollut muistanut ottaa mukaan vesipulloakaan - voi, tyhmä minä!





Matkalla ihastelin silti moneen otteeseen tyhjää reittiä kupoliin. Käytävät ja portaikot olivat niin kauniita! Ja niitä ehti kunnolla ihastelemaankin, kun ei ollut ruuhkaa. Miltähän tuntuisi edetä täällä, kun kirkon kupoli on äärimmilleen täynnä turisteja?

Ja tämä alla oleva kuva ei ole vino, vaan se on vain niin ylhäällä kupolissa oleva käytävä, että se on pitänyt tehdä vinoksi. Lattia on kyllä suorassa, mutta seinät kaartavat kupolia mukaillen. Oli niin outoa kulkea tästä!

Ylhäällä en kuitenkaan saanut olla yksin, vaikka hyvin väljää sielläkin oli. Pietarinaukion puolella väkeä oli selfietikkuineen, niinpä minäkin käänsin kamerani itseäni kohti ja kuvasin hikisen naamani kohti Vatikaanin tunnetuinta näköalaa.

Kupolin toisella puolella sai olla jo rauhassa. Istuskelin, katselin ja kuvailin. Pyyhin hikeä. Kaipasin vesipulloa. Nälkäkin jo vähän ilmoitteli olemassaolostaan.

Tuntui ihan käsittämättömälle olla täällä nyt. Vasta edellisenä iltana oltiin saavuttu Roomaan eikä oltu ehditty muuta kuin kävellä naapurustossa ja käydä illallisella. Nyt sitten olin täällä, Pietarinkirkon kupolissa ja ihailin upeita maisemia aamuauringossa. Ilman tungosta.

Kun olin saanut tarpeekseni, lähdin laskeutumaan kuvankauniita kierreportaita alas. Oli ihana pystyä pysähtymään kuvailemaan portaikkojen yksityiskohtia, kun ihmisiä ei joutunut kuvaan eikä kukaan ärsyyntynyt hidastelevasta valokuvailijasta.

Jostain syystä paluumatkat sujuu aina paljon nopeammin ja sujuvammin kuin nousut.

Olin nopeasti kupolin alapuolella valokuvaamisesta huolimatta. Ja halusinkin edetä reippaasti, sillä minulla oli jano ja aamupalanälkä.

Alakatolla en kuitenkaan kiirehtinyt enää hisseille, vaan menin tutkimaan, mitä kattotasanteelta löytyy. Löysin pienen kahvilan, josta ostin jääkylmää vettä. Sitä hörppien menin katon reunalle katsomaan maisemia ja talon etureunan patsaita tarkemmin.

Vesipullon juotuani hyppäsin alas menevään hissiin ja suuntasin Pietarin kirkkoon. Se olikin niin iso yllätys, että menin sanattomaksi. Sanattomuus ei sikäli haitannut, sillä eihän minulla ollut siellä ketään kenelle sanoa sanaakaan. Vaeltelin kirkossa ihmetyksestä suu auki, enkä oikein tiennyt minne olisin katsonut. Katsottavaa oli lattiasta kattoon. Yritin ottaa kuvia, mutta luovutin. En saanut mitenkään ikuistettua tunnelmaa kameralla.

Muistathan, että itse Pietarinkirkkoon ei ole sisäänpääsymaksua. Vain kupoliin.

Lopulta nälkä ajoi minut lähtemään majapaikkaan aamupalalle. Päivä alkoi lämmetä, ihmisiä virtasi tihenevään tahtiin sisään Vatikaaniin. Jonoa oli huomattavan monessa paikassa, mutta ei vieläkään tukalan näköistä. Vain Vatikaanin muuria kiertävä jono museon sisäänpääsylle näytti pahalta. Ja helppoheikit huutelivat lipunostajien perään, useampi ryhmänvetäjä hinasi sateenvarjo ojossa porukkaa perässään.

Silmiinpistäviä olivat myös lukuisat sotilaat rynnäkkökiväärien ja panssariautojensa kanssa vartioimassa ihmisten turvallisuutta Vatikaanin sisäänkäynneillä.

Ostin matkan varrelta leipomosta croissantit aamupalaksi. Saavuttuani majapaikkaamme, lapset olivat kuitenkin jo syöneet aamupalat ja viettivät rentoa ensimmäistä aamuaan Roomassa. Minä olin ollut niin täpinöissäni, että olin ostanut vahingossa sokeripäällysteisiä croissantteja. Tokihan ne vielä lapsille maistuivat.

Mietin siinä aamukahvia ryystäessäni, että pitäisi olla useammin reissussa aamuvirkku. Ehkä ylipäänsä elämässä pitäisi jaksaa herätä aikaisin nykyistä useammin? Vaikka rakastan laiskoja ja hitaita aamuja, voi joskus aamutopakkuudella saada ihan uudenlaisia elämyksiä eteensä. Kuten tämä Roomassa.

Vatikaanin kokemus oli nimittäin parasta Roomassa. Vatikaani ja Pietarinkirkko olivat henkeäsalpaavia! Oli myös ihan mahtavaa karata nukkuvalta perheeltä, sillä vaikka perheen kanssa reissaaminen on ihanaa, on se myös älyttömän sitovaa. Nyt olin hetken vapaa!

Suosittelen muitakin edes yhtenä aamuna aamuvirkuksi ja karkaamaan johonkin, mihin haluat päästä ilman ipanoita.

Oletko käynyt Vatikaanissa? Saitko silloin olla rauhassa vai kärsitkö tungoksesta?

Nippelitiedon ystäville faktaa:

• Pietarinkirkko // Wikipedia

Muut Rooma-jutut:

• En rakastunut Roomaan - missä vika?
• Lapsiperheen kokemuksia Roomasta - vinkit ja kompastuskivet

LUE KOKO POSTAUS »