Mitä ihmettä? Pissaavia poikapatsaita? Kirkkaita värejä ja veikeitä kissateoksia. Tulinko johonkin toiseen maailmaan? Kiova yllättää!
Tämä paikka vaatii useamman selfien.
Jostain syystä tätä hauskaa näköalatasannetta ei ole merkitty kaikkiin karttoihin eikä matkaoppaisiin. Löysin tämän itsekin sattumalta Google Mapsiin porautumalla. Paikalle löytäminenkään ei ole ihan yksinkertaista, vaan pitää osata pujotella oikeiden talojen porttikongista läpi. Ellei sitten osaa nousta St Andrew'n kirkon vierestä aukiolle, jossa sijaitsee Ukrainan historiallinen kansallismuseo.
Talojen läpi käveltyä tuntui kuin olisi tupsahtanut Liisa Ihmemaan seikkailuihin. Oli hassuja mosaiikkiteoksia, tyynykasojen päällä istuvia hahmoja, puistonpenkit vähintäänkin erikoisia. Yhdellä puistonpenkillä oli tyyny ja viltti. Paitsi etteivät ne olleetkaan oikeat, vaan osa taideteosta. Minä niin rakastan tämmöisiä omituisia paikkoja, jotka on tehty kieli poskessa!
Taideteokset olivat ripoteltu puistokujan reunoille. Toisella puolella nousi hieman ränsistyneet 1900-luvun alun korkeat kerrostalot ja toisella puolella oli jyrkkä rinne alas jokilaaksoon. Hyvänä päivänä näkymät olisivat varmasti huumaavat, nyt ilma oli sumuinen ja sakea, eikä Dnepr-joen vastaranta erottunut kunnolla.
Myös kasvillisuus oli todella runsasta ja peitti luonnollisesti osan näkymästä. Alarinteessä oli myös mittava rakennusurakka meneillään. Paikka on varmasti upea myös lehdettömänä vuodenaikana, kun vastaranta siltoineen erottuu paremmin.
Landskape Alley oli ensimmäinen paikka, missä ajattelin "voi, kun lapset tykkäisivät tästä ihan hirveästi". Muuten Kiovassa ei tullut lapsia ajateltua - siis matkailumielessä. Paitsi että olin ihan iloinen etteivät olleet mukana. En nähnyt metroasemilla hissejä ja kadut oli paikoittain rattaita ajatellen haastavia. Liikenteestä puhumattakaan! Muualla kaupungilla ei leikkipuistoja tullut vastaan, mutta ei tietenkään niitä etsittykään.
Mutta Landskape Alleyllä oli leikkipaikkoja ihan useampia. Ja nekin paikat, mitkä eivät olleet varsinaista leikkipuistoa, olivat varmasti lasten mielestä hauskoja. Teokset näyttivät kaikki siltä, että ne oli jollakin tavalla koettavissa. Niiden sisälle pystyi menemään tai päälle nousemaan. Aikuisetkin tunkivat itsensä kissan suuhun - ainakin valokuvaa varten.
En silti missään nimessä sanoisi, että Landskape Alley olisi suunnattu juuri lapsille. Ei! Tämä nähtävyys on aikuisestakin (ainakin leikkimielisestä) todella viihdyttävä ja hauska paikka. Ja siltä näytti kävijöidenkin perusteella.
Näköalapolun varrelta löytyi pari (tietenkin edullista) kahvilaa, rauhallisia soppeja missä istuskella ja luontopolkuja rinnettä alas. Usea pariskunta olikin pussailemassa puistonpenkeillä, jotka muuten olivat kaikki erilaisia. Siis ne puistonpenkit. Kuten alla oleva "käsipenkki" ja penkki, joka oli samalla kiikku.
Me olimme täällä lauantaina päivällä, jolloin paikalla oli paljon ns. sunnuntaikävelijöitä, pariskuntia ja perheitä, mutta myös turisteja.
Kannattaa tallustaa puistokuja ihan päästä päähän, matkalla törmää kaikenlaiseen hieman vinksahtaneeseen - kun vain tarkkailee kaikkea näkemäänsä.
Toisessa päässä on valtava, omituinen muraali (ja niitä oli muuten ilahduttavan paljon Kiovassa!). Toisesta päästä taas pääsee suurelle näköalaterassille, josta on hyvät näköalat St Andrew'n kirkkoon. Aukiolta on raput lähes kirkon eteen sekä Volodymyrskan ja Desyatynnan katumarkkinoille.
Suurten muraaleiden, taideteosten, leikkipaikkojen sekä kullattujen kupoleiden ja koristeiden vastapainoksi on paljon tägejä, töhryjä ja rapistuneita taloja. Kannattaa katsoa mihin astuu, ettei kompastu puuttuvaan katukiveykseen, monttuun asvaltissa tai repsottavaan aitaan.
Metrolla ei pääse lähelle, joten jos ei halua seikkailla bussilla, kannattaa kävellä. St Sophian kirkon aukiolta ei ole enää pitkä matka jalkaisin. Ja tietenkin St Andrew'n kirkon vierestä pääsee näköalapaikalle ja tälle veikeälle puistokujalle myös.
Kertakaikkiaan ilahduttavan erilainen nähtävyys. Ihan toisenlainen, mitä muu kokemamme Kiova.
Muita kokemuksia Kiovasta:
Seuraa Lähinnä Kauempana -blogin reissumeininkiä myös Facebookissa,
Instagramissa ja löytyvätpä tarinat myös Blogit.fi'stä!
